Sivut

lauantai 13. lokakuuta 2012

Omenahillo



Itse tehty omenahillo

 

 

 Omenahillo


  • Kaksi kiloa omenoita
  • 800 grammaa hillosokeria (happamille ompuille enemmän)
  • Pari desiä vettä
  • Kanelitanko
  • Purkkeja ja kansia hillolle


Saimme jokunen aika sitten anopin kautta muovikassillisen omenoita, niistä on tehty omenapiirakkaa, niitä on kuivattu ja tein omenoista myös muutaman purkin omenahilloa. Nämä omenat olivat enemmän makeita ja mehukkaita kuin kirpeämpiä piirakka- tai hillo-omenoita mutta vallan toimiva hillo niistä silti syntyi! 

Keittelin omenalohkojen kanssa jonkin aikaa myös kanelitankoa mikä antoi hillolle ihan mukavan säväyksen. 


kuorittuja omenoita






Omenoita oli jäljellä reilu pari kiloa. Muutaman jätin lapsille syötäväksi, kaksi kiloa kuorin ja pilkoin keiteltäväksi. Laitoin kattilaan pari desiä kuumaa vettä ja omenalohkot perään. Saivat muhia kunnes omenat olivat pehmeitä. Omenahillon keittämisestä tulee muuten aivan ihana tuoksu!

Kun omenat olivat pehmenneet, otin kanelitangon pois, surautin omenat sileäksi ja kaadoin sekaan vajaan kilon hillosokeria. Laitoin joukkoon myös hiukan sitruunamehua tuomaan särmää muuten niin makeaan hilloon. Happamammille ompuille ei sitruunalisää olisi tarvinnut laittaa.  


omenahillon valmistus


Tässä välissä desinfioin hillopurkit ja kannet keittämällä ne kymmenen litran kattilassa muutaman minuutin ajan. On muuten hankalaa onkia tulikuumia purkkeja kiehuvasta vedestä! 

Ostin aiemmin syksyllä muutaman ”vanhan ajan hillopurkin” ihan vaan kun ovat niin nättejä. Ovat kansineen melko tilaa vieviä tavallisiin purkkeihin verrattuna mutta kyllä tuonne jääkaappiin pari isompaakin purkkia onneksi mahtuu. 


Omenahillon purkitus

 


Kuuman hillon purkitus oli aika sottaista puuhaa. Unohdin siinä säheltäessäni laittaa "vanhan ajan purkkeihini" kumiset kansitiivisteet, niiden sijaan laitoin tuollaiset leivinpaperin palaset purkin ja kannen väliin. No, ne liimautuivat täpötäyteen purkkiin aika hyvin joten jospa nuo säilyisivät ilman kumitiivistettäkin. 

Tavallisten purkkien kannet painuivat jäähtyessään nätisti hiukan sisäänpäin; se on merkki siitä että purkit ovat tiiviisti kiinni. Osa hillosta siis ainakin on käyttökelpoista pidemmänkin ajan päästä!
 
Yksi purkeista jäi vajaaksi ja se otettiin heti käyttöön. Hyvää on! Lapset eivät huomaa eroa kaupan hilloon verrattuna ja minä taas tykkään (tietysti) tästä itse tehdystä enemmän joten ihan onnistunut oli hilloamisoperaatio!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti