Musla-blogissa ihana tulostettava kalenteri 2013!

Onko seinäkalenteri vuodelle 2013 vielä hankkimatta? Eipä hätää: blogi nimeltä Musla tarjoaa aivan ihastuttavan kalenterin jonka voi itse tulostaa! Suoraan tulostettavaan kaleteriin pääset tästä.

Blogiin kannattaa tutustua muutenkin; se  on pullollaan kaikkea kaunista - kuvat ovat upeita ja kuvissa monenlaista nättiä. :) Itsekin löysin blogin vasta tänään, kun Hesarin Nyt-liite vinkkasi facebookissa blogin kivasta "lukijalahjasta".

Iloinen lumikasa

Olen koulun vuoksi tälläkin viikolla muutamaan otteeseen käynyt Helsingin keskustassa. Lunta on paljon! Isoja lumikasoja on siellä täällä, paikoin jalkakäytävät ovat muuttunut kapeiksi kinttupoluiksi ja ajoväylät kynnöspelloksi. Ja lunta tulee lisää melkein joka päivä. En ihmettele ettei kaupungin aurauskalusto meinaa pysyä perässä. Ihan kauheaa kaaosta täällä ei tänä vuonna mielestäni silti ole ollut kuten joskus aiemmin. Tai ehkä lumisuuteen alkaa vain jo tottua, tämän on jo ties kuinka mones vuosi peräkkäin kun lunta tupruttaa taivaan täydeltä.

Minulla on usein kamera mukana ihan arkisillä työ-tai koulumatkoillakin. Tällä kertaa kuvailin kaupunkiin syntynyttä lumivuoristoa ja valkoista pyryä. Kuvia purkaessani huomasin että yksi lumikasa hymyili kameralle! Aika veikeää. :) Kuvatessa en kasan muikeaa ilmetta hoksannut lainkaan, ilahdutti kuitenkin jälkeenpäin huomata että kuvaan sattui juuri tuollainen iloinen yksilö. :)

Shampoopalat käytössä, kokemuksia

Olen tehnyt kahdenlasita palashampoota; ensin oranssia olut-munashampoota Tinttamarin tevoksia –blogista löytämäni ohjeen pohjalta, toiseksi tein soijashampoota omalla reseptillä. Nyt olen ehtinyt ottaa molemmat jo käyttöön ja olen kyllä tyytyväinen! :)

Olut-munashampoo on saanut oranssin värinsä puhdistamattomasta palmuöljystä. Muina rasvoina tässä on kookosrasvaa ja oliiviöljyä jota saippuassa on aika runsaasti. Tämän saippuan kovettuminen kesti useamman päivän ja kyllä se vieläkin on rakenteeltaan melko pehmeää. Ei tuosta pehmeydestä suurta haittaa ole; shampoopala vain kuluu nopeammin.Toisaalta pehmeydestä johtuen vaahdotus sujuu tosi nopeasti.

Käsin vaahdottaessa olut-munashampoon vaahto on hiukan ”voidemaista” minkä veikkaan johtuvan isosta oliiviöljymäärästä. Tukkaan vaahdottaessa vaahto on runsasta ja kermaista. 

Hyvin pesee!

Ja se pesuteho sitten: epäilin että tämä palashampoo saattaisi korkeahko ylirasvoitusprosenttinsa vuoksi turhankin hoitavaa ohuille, rasvoittuville hiuksilleni. Ihan hyvin tämä on kuitenkin onneksi toiminut!

Tämä palashampoo taitaa itse asiassa sopia hiuksille varsin hyvin. Hiusten kuivuttua ne tuntuvat ilmavilta pitkään eivätkä hiukset rasvoitu nopeammin kuin muita palashampoita käytettäessä.  Tukka pysyy puhtaan tuntuisena pitkään. Plussaa tälle olut-munashampoolle annan myös oranssista väristä josta tykkään tosi paljon.

Alhaisempi rasvaprosentti voisi silti (minulle) sopia ihan hyvin, varsinkin jos ottaisin käyttöön hoitoaineen latvoille. Nythän huuhtelen hiukseni pesun jälkeen vain viinietikkahuuhteella. Näin talvella korkeasta ylirasvoitusesta ei tunnu olevan haittaa, katsotaan kuinka käy keväällä.

Soijashampoo on kovempaa mutta tukka tykkää molemmista

Soijashampoo on väriltään vaalea, beige varmaan kuvaa tuota sävyä parhaiten. Se on rakenteeltaan huomattavasti kovempi kuin olut-munashampoo. Vaahdotus vie enemmän aikaa, ilmeisesti juuri kovuudesta johtuen.

Hyvä lopputulos tälläkin tulee; tukka on puhdas ja mukavan tuntuinen pesun jälkeen. En osaa sanoa onko tukan likaisuusasteessa eroa seuraavaan suihkuun mennessä verrattuna olut-munashampoopesuun. Ylipäätään aika pieniä erot taitavat olla kun vertaillaan eri shampoopaloja.

Saippua shampooksi hienosäädöllä

Hiukset voisi mielestäni ihan hyvin pestä myös ihan vaan saippuakäyttöön tehdyllä saippualla sillä erot tavallisen kotitekoisen saippuan ja palashampoon välillä ovat loppujen lopuksi tosi pieniä. Kannattaa tietysti varmistaa ensin ettei saippuassa ole aineita jotka voisivat olla jotenkin haitallisia hiuksille. Mieleen tulee esimerkiksi suola; se kuivattaa ja karkeuttaa tukkaa vaikka iholle hyvä aine onkin. Toinen shampoissa vältettävä asia ovat väriaineet; jotkut niistä saattavat värjätä hiusta. 

Jos saippuaa tekee erityisesti hiusten pesua varten, kannattaa toki valita sellaisia ainesosia jotka ovat (omalle) tukalle hyväksi. Esimerkiksi blondille sopii kirkastava kamomilla ja tummatukalle sävyä syventävä nokkonen.  Olut ja kananmuna ovat myös sellaisia aineita joita on käytetty hiusten hoitamiseen jo isoäitien aikaan. Turpeella taas on hoidettu hiuspohjaa ja koivunlehtivedellä huuhdeltu tukka saunasta tullessa.

En kuitenkaan näe estettä etteikö tukkaa voisi pestä myös ”suihkusaippualla” sillä mitään merkittävää peruseroa ei shampoopalojen ja tavallisen saippuan valmistamisessa ole. Lähinnä kyse on hienosäädöstä ja ehkä jonkin verran myös mielikuvista. :)

Itse tehty saippua avokadoöljystä ja kurkkumehusta

Tämän saippuan tekeminen oli hauskaa! :) Nuo kukkakuviot ovat vielä pehmeisiin saippuapaloihin painettuja, muksusaippuamassasta aikoinaan tehtyjä pikkusaippuoita. Painelin ne näihin saippuoihin hetken mielijohteesta kun saippuahalkoa leikatessani huomasi saippuan olevan vielä tosi pehmeää. Aika veikeitä näistä tuli! 

Minulla on ollut jonkin aikaa kaapissa odottamassa Gracefruitin Kurkku-tuoksuöljyä; olen haaveillut jonkun keveänraikkaan suihkusaippuan tekemisestä. Toisaalta taas on kovasti kiinnostanut testata saippuassa avokadoöljyä jonka sanotaan olevan hoitava ja muutenkin mainio öljy saippuan valmistukseen. Lisäksi avokadoöljystä tulee saippuaan kauniin vihreä väri.
 

Avokado ja kurkku samassa saippuassa kuulosti ihan hyvältä kombolta joten miksipä ei! Kurkkutuoksu sopii vihreän saippuan tuoksuksi kivasti ja  nesteeksi vielä kurkkumehua niin tuoksulla on ihan looginen yhteys saippuan valmistusaineisiin.

Rasvoina käytin avokadoöljyä, oliiviöljyä, kookosrasvaa, sheavoita ja risiiniöljyä. Avokadoöljy ja sheavoi huolehtivat hoitavuudesta, oliiviöljy on hoitava myös ja ylipäätään hyvä pohjarasva saippualle, kookosrasva tuo rakenteeseen kovuutta ja saippuaan vaahtoavuutta ja risiiniöljy buustaa kuplia ja vaahtoa myös. Lisäsin massaan lisäksi teelusikallisen vihreää savea väriä varmistamaan.

Kukkien painelu saippuaan onnistui melko hyvin; aluksi laitoin kukan pariin saippuaan tosi reunaan minkä johdosta saippua hiukan lohkesi reunalta. Lohkeamat oli saippuan pehmeyden ansiosta helppo muovata umpeen mutta ulkonäkö hieman kärsi. Loput kukat asetin ihan keskelle eikä näkyviä lohkeamia juuri tullut. Leikkasin kukkia myös hiukan ohuemmiksi jolloin koristeet eivät ”levittäneet” saippuapalaa niin paljon. 

Mehupurkkimuotti antoi aika paljon periksi joten halko ”pullistui” keskeltä. Halusin näistä säännöllisemmän muotoisia joten leikkasin reunoja suoremmiksi reilulla kädellä. Leikkasin myös halon pinnan pois; massa kuumeni ja kuohui hiukan muottiinlaiton jälkeen joten pinta muistutti jähmetyttyään lähinnä röpelöistä matelijannahkaa. En oikein tykännyt joten pois vaan!

Leikkausroippeista muovailin palloja. Palleroita tuli aika paljon ja niitä  aion käyttää jonkun muun saippuan koristeena.  Kokeilematta on vielä esimerkiksi oliiviöljysaippua tai sen paranneltu versio, sellaiseen nämä saattaisivat sopiva ihan kivasti! 

Tässä vielä kuva SoapCalcin saippualaskelmasta, siitä löytyvät rasvojen, veden ja lipeän tarkat määrät.

Jokaisen Naisen Kirja: Silmien hoitoa

Kirpparilöytö

Kirjahyllyssäni on kirpparilöytö muutaman vuoden takaa; Lempi Torpan toimittama, kustannusosakeyhtiö Kiven vuonna -45 julkaisema Jokaisen Naisen Kirja. Kirjassa paneudutaan naisen elämän eri osa-alueisiin; käytöstavoista terveyden- ja kauneudenhoitoon, edustusrouvan roolista raha-asioihin. Kauneudenhoito-osio kiinnostaa minua sattuneesta syystä ihan erityisesti.

En tiedä ohjeistetaanko nykyisissa kauneusoppaissa erikseen silmien hoitoa, mutta 40-luvun naisille suunnatussa oppaassa silmien hoidolle on omistettu oma osionsa. Ohje kuulostaa silmänhuuhtelukuppeineen minusta aika hurjalta, tiedä sitten saisiko tällä hoitometodilla väsymyspunoituksen väistymään! :)

SILMIEN HOITOA

Silmät huuhdotaan erityisissä lasisissa silmänhuuhtelukupeissa, jotka sulkeutuvat tiiviisti silmän ympärille. Huuhdelasi täytetään 2%:sella boorivesiliuoksella tai miedolla suolavedellä (1/4 tl. lasia kohden) ja kumpaankin silmään eri huuhdevesi. Jos silmät ovat tuulesta tai jostain muusta syystä erityisen verestävät, virkistetään niitä erityisillä silmätipoilla, joita saa apteekista lääkärin määräyksen mukaan. Jos taas boorivesihuuhtelut tuntuvat kirveltävän luomien sisäpintaa peittävää limakalvoa, on syytä miedontaa liuosta ruusuvedellä. Kumpaakin ainesosaa sekoitetaan yhtä paljon.

Erityisesti silmiä rasittavan työn jälkeen olisi käytettävä hauteita. Luomet on ensin voideltava jollain ravitsevalla voiteella, joka kevyesti taputellaan sormenpäillä ihoon alaluomessa ohimosta nenän juureen ja yläluomessa päinvastoin. Sen jälkeen asetetaan lämpimät kamomilla- tai maitohauteet silmien päälle. Kamomillatee valmistetaan sekoittamalla 2 tl. kamomillaa 1!4 l. vettä. Kun kääreet on asetettu silmien päälle, levätään hiljaa, kunnes hauteet ovat jäähtyneet, sen jälkeen ne kostutetaan uudelleen, ja näin jatketaan 15-20min. ajan. Lopuksi silmät huuhdellaan haalealla vedellä.

Jokailtaiseen silmien hoitoon kuuluu myös silmäripsien ja kulmakarvojen harjaaminen. Tämä suoritetaan risiiniöljyyn tai vaseliiniin kastetulla pienellä harjalla, jolla ripset harjataan ylöspäin kaareviksi.

Valon pilkahduksia

Lumettoman loppuvuoden hämärässä kaikenlainen valo tuntuu luksukselta. Huomasin juuri että meidän kaikki jouluun viittavat koristelut ovat jonkinsortin valoja. :)

Eipä mulla muuta. Valoa päiväänne! :)

Nätti mutta arvaamaton

Pitkästä aikaa löytyi aikaa saippualle! Tein kasvosaippuaa jossa osa on höystetty hoitoturpeella, osa vihreällä savella. Tämän erän valmistus ei mennyt ihan ongelmitta ja tämä postaus käsitteleekin niitä "haasteita" joita tämän saippuerän kanssa vastaan tuli. 

Kun olin sekoittanut lipeän ja veden ja sulattanut rasvat, oli ainesten yhdistämisen ja sauvasekoittimen vuoro. Tuntui ettei saippua kiisselöidy ollenkaan. Tarkoitus olikin jättää kiisseli ensimmäisessä vaiheessa aika löysäksi ja surrutella kunnolla vasta höysteiden lisäämisen jälkeen. 

Ei tarvinnut varoa liian tömäkkää kiisseliä sillä tämä massa ei paksuuntunut vaikka kuinka sekoitin. Lopulta luovutin ja jaoin litkun kahtia; toiseen osaan lisäsin hoitoturvetta, toiseen vihreää savea. Ja armotonta vatkausta taas. Rakenne ei parantunut juuri ollenkaan. 

Tarkoitukseni oli tehdä ”kaksikerroksinen” saippua jonka alaosa olisi ollut tummanruskea ja yläpuoli vaalean vihreä. Kuviointia en suunnitellut testaavani. Kaadoin ensin turvelitkun muottiin, sen jälkeen aloin varovasti kaataa vihreää lientä. Eihän se tietenkään nätisti pinnalle jäänyt vaan katosi turpeeseen! 

Loppuosa vihreästä saippuakiisselistä jäi kuitenkin päällimmäiseksi ja saippuahalon pinta oli soman vihreä, pienillä ruskeilla kuvioilla. Tasaisen kaksikerroksista tästä ei taatusti tulisi joten ihan vaan testin vuoksi pyöräyttelin massaa vielä grillitikulla, jos se vaikka toisi jotain mukavaa kuviota. 

 

En odottanut suuria kun vein saippuan jähmettymään. Suunnittelin odottavani pari päivää jotta voisin kokeilla tuleeko saippuasta leikattavaa tavaraa ollenkaan. Yllätys oli suuri kun saippua alkoi ihan oikeasti jähmettyä hyvinkin pian. Wohoo!!!

Muttamutta.. Halon pinta pisaroi. Neste tuntui liukkaalta = olisiko niin etteivät rasvat ja lipeä olleet sekoittuneet kunnolla? Eihän tästä tullut edes kunnon kiisseliä joten siltä vaikutti. Kuvasta näkee että nestettä oli pinnalla ihan reilusti. 

Seuraavana aamuna pinta ei enää kiillellytkään öljyisenä; se tuntui kostealta edelleen mutta tuommoisia ”lammikoita” ei enää ollut. Uskaltauduin leikkaamaan saippuan (hanskat kädessä) ja voi vitsi miten nätti kuvio halosta paljastui! :)

 

Vaikka saippuan pinta olikin jo ”matta”, saippuamuottia vasten olleet pinnat kiiltelivät edelleen. :/ Leikkauspinnoista ei kuitenkaan tihkunut nestettä tai rasvaa. Saippuassa on myös pieniä reikiä mutta olen 99% varma että ne ovat ilmakuplia. Vatkasin saippuamassaa semmoisella raivolla ettei ole mikään ihme jos ilmaa on massan joukkoon joutunut! Ilmakuplia näyttäisi myös olevan vain ruskeassa osassa saippuaa joka oli kevyempää ja nestemäisempää. 

En oikein tiedä mitä tälle saippualle tekisin. Vaikka pinnan neste jonnekin katosikin, silti takaraivossa kummittelee epäilys etteivät lipeä ja rasva ole sekoittuneet kunnolla ts. saippuassa olisi neutraloitumatonta lipeää. Se tarkoittaisi sitä ettei saippuaa voi käyttää. :/  Jätän saippuan kuitenkin kypsymään eli minulla on ainakin kuukausi aikaa suunnitella mitä tälle ihan nätille mutta hiukan epäilyttävälle erälle tekisin!