Suolasaippua mustasta suolasta

Suolasaippuan tehtailu jatkuu! Hankin jokunen aika sitten tummansävyistä mustaa suolaa ja pakkohan sitä oli päästä saippuaan testaamaan. Reseptiksi valitsin Saara Kuhan merisuolasaippuan ohjeen jolla olen aiemminkin suolasaippuaa tehnyt.

Käsille ja vartalolle tarkoitettuun saippuaan käytän mieluiten karkeaa suolaa, hienon suolan säästän kasvosaippuoita varten. Tämän saippuan ajatus oli että tummemmat suolakiteet toisivat saippuaan pilkkukuvion ja että suolakiteet ylipäätään erottuisivat paremmin kuin perinteisessä merisuolasaippuassa.

Sepelisaippua?

 

Mustan suolan ja ruususuolan seos

Kaadoin karkeaa mustaa suolaa kuppiin; se näytti ihan sepeliltä! Sepelisaippua? Hmmh, ei kuulosta kauhean houkuttelevalta. :/ Ruususuola on väriltään hempeän vaaleanpunertavaa ja lopulta päätin laittaa tähän saippuaan sekä mustaa suolaa että vaaleanpunaista Himalajan ruususuolaa eli kristallisuolaa saippuan ilmettä keventämään.

No, seos näytti edelleen sepeliltä ruususuolalisästä huolimatta! xD Ei se mitään,  tehdään sitten sepelisaippuaa!

"Sepelit" saippuakiisselissä

Saippuamassan teko sujui jo rutiinilla. Kiisseli onnistui hyvin, se paksuuntui nopeasti ja lisäsin mukaan ”sepelin”. Mielenkiinnolla odotin reagoisiko rikkipitoinen musta suola ja lipeää sisältävä saippuaseos jotenkin mutta mitään erityistä ei onneksi tapahtunut. Ei  räjähdystä, kiehumista tai edes kummempaa rikinlöyhkää. Hyvä niin!

Tässä vaiheessa saippuamassa alkoi jäsähtää. En usko sen johtuvan suolan laadusta sillä alkuperäisessä ohjeessakin varoitetaan nopeasta jäsähtämisestä.

Värjäyskokeilu hiilitableteilla

 

 

 

Sitten muistin että minun piti kokeilla puoleen saippuamassaan väriä! Olin murskannut muutamia hiilitabletteja, ajattelin testata josko niistä saisi mustaa väriä saippuaan. Kun hiilijauhe kerran oli valmiina, ajattelin joka tapauksessa yrittää saada ainakin yhden värjätyn saippuan tehtyä.

Lisäsin hiilitablettijauhetta yhteen muottiin ja sekoitin massaa grillitikulla. Ei muuten ollut helppoa! Karkea suola ja kokoajan jähmeämmäksi muuttuva saippuamassa tekivät jauheen sekoittamisesta aika haasteellista.

Sain kuitenkin jauheen jotenkuten massan sekaan. Ihan täysin tasaista ei väristä tullut mutta ihan o.k lopputulos kuitenkin. Mustaa ei saippuasta tullut vaan tummaa harmaata. Pala näyttää oikeastaan aikalailla pieneltä betoniharkolta! :D

Välttääkseni betoniharkkofiiliksen, ajattelin roiskaista saippuan päälle joitakin suolakiteitä. Harmaan saippuan päälle laitoin vaaleanpunaista ruususuolaa, parin vaalean saippuan päälle taas tummanpunaista mustaa suolaa.

Tuosta harmaasta saippuasta tuli minusta lopulta ihan kivan näköinen. Harmaan ja vaaleanpunaisen kontrasti on aika hauska!

Suolasaippua kasvoille

Valmistusiltana muoteistaan irroitetut suolasaippuat irtosivat ehjinä, seuraavaan päivään odottaneet rikkoutuivat hieman.

Olen jotenkin hurahtanut suolasaippuoihin; niitä on kiva tehdä ja suolakiteet näyttävät minusta oikein kauniilta saippuassa. Kun suola on lisäksi hyvästä iholle, miksipä en suolasaippuaa keittelisi! :)

Ihan ensimmäinen itse tekemäni saippua oli merisuolasaippua. Tässä välillä olen tehnyt suolattomia saippuoita; kamomillasaippuan, muksusaippuan ja tyrnisaippuan mutta nyt oli taas suolaisen version vuoro.

Aiemmin kerroinkin että olen tällä hetkellä aika hunningolla ihonhoidollisissa asioissa joten jotain piti tehdä nimenomaan kasvojen ihoa varten. Kokemusta saippuan ja kosmetiikan valmistuksesta on vielä sen verran vähän että päätin turvautua viisaampien apuun ja käyttää valmista reseptiä itse suunnitellun sijaan.

Pähkinä on tehnyt suloista suolasaippuaa kasvoille ja käyttökokemukset ovat olleet hyviä joten päätin testata hänen reseptiään. Omistani jätin värit ja tuoksut pois, nesteenä käytin veden sijaan pihlajanmarjojen keitinvettä ja suolana hienoa Himalajan ruususuolaa.

Suolaisiin kasvosaippuoihin tuli lipeää, pihlajanmarjojen keitinvettä, palmuöljyä, kookosrasvaa, oliiviöljyä, hienoa ruususuolaa, risiiniöljyä ja hiukan vettä marjaveden lisäksi.

Tämän saippuan rasvoina käytetään kookosrasvaa, risiiniöljyä ja oliiviöljyä. Kookosrasva ja risiiniöljy tuovat vaahtoavuutta, oliiviöljy taas on hellävarainen saippuaöljy. Kun kasvosaippuasta on kyse, ylirasvoitusta reseptiin on laitettu reilusti; 20%. Tavallisissa saippuoissa viiden prosentin ylirasvoitus on ihan riittävä. Ylirasvoituksella varmistetaan että kaikki lipeä taatusti neutraloituu. Mieluummin siis pikkuisen liikaa rasvoja suhteessa lipeään! Suolaisten kasvosaippuoiden reseptin kokonaisuudessaan löydät Pähkinän blogista, kurkkaa tarkat mitat sieltä!

Ylirasvoitus on yleensä huomioitu saippuaresepteissä. Ainakin esimerkiksi Saara Kuhan Käsintehtyä saippuaa -kirjan resepteissä sopiva ylirasvoitus on valmiina. Valmiita reseptejä käytettäessä ei ylirasvoituksesta siis yleensä tarvitse itse huolehtia.

Marjavesi-lipeäseos kuumeni 

pihlajanmarjavesi-lipeäseos parvekkeella jäähyllä. Väri muuttui tosi tummaksi!

Mittailin aineet tarkalla keittiövaa’alla, sulatin rasvat ja laitoin pihlajanmarjaveden ja lipeän lasiseen sekoitusastiaan ja kannen kiinni. Huljuttelin seosta lipeän sulattamiseksi veteen. Tällä kertaa seos kuumeni todella paljon. Pari sitkeä lipeähippusta ei meinannut millään sulaa mutta minun oli pakko viedä astia parvekkeelle jäähylle etteivät sormet palaisi! Pihlajanmarjaveden kauniin hohtava punainen väri muuttui lipeän kanssa kuumuessaan tuollaiseksi tummanpunertavan ruskeaksi.  Mielenkiinnolla odotin miten seos värjää saippuakiisselin.

Kiisselistä tuli.. vihertävää! Sellaista kellanruskean vihreään vivahtavaa mitä saattaa löytyä pienten vauvojen vaipoista. Jepjep. Uskoin ja toivoin että väri vielä muuttuisi ja niin onneksi kävi. Kun sekoitin suolat joukkoon, seos oli jo vaalean kellertävää, paljon miellyttävämmän väristä. Alkuperäisessä reseptissä suolaa käytetään 800 grammaa, minun suolani kuitenkin olivat puolen kilon pusseissa joten se sai riittää ja ihan sopivalta määrältä se tuntuikin.

Suolasaippua kannattaa irrottaa muotista jo valmistuspäivänä

Koska suolasaippua on tavallista saippuaa hankalampaa leikata, käytin valmiita muotteja. Tällaisille ”kauneussaippuoille” sopivat kukkaset ja sydämet. Sydänmuottiin tekemieni saippuoiden pinnalle ripsuttelin koristeeksi ruususuolaa pussin pohjalta, se näytti (ja näyttää) minusta aika kivalta.

Illalla menin testaamaan kuinka palat irtoavat ja ihan kivasti ne muoteistaan lähtivätkin. Silikonin pintaan jäi pikkuruisia saippuahippusia joten ajattelin antaa loppujen saippuoiden levätä yön yli. Se oli virhe. Seuraavana päivänä irrottamistani saippuoista jäi muotteihin suorastaan lohkareita!

Noooh, ainakin muutama muotovaliosaippua tähänkin satsiin sisältyy joten tyytyväinen olen! :) Muistanpahan seuraavalla kerralla että pidempi muottiaika EI ole suolasaippuoille hyväksi, ainakaan silikonimuoteissa!

Tekisinkö ruususuolasta saippuaa kasvoille?

Tunnustan: olen viimeaikoina pessyt kasvoni kaupan halvalla nestesaippualla. Kyllä minulla yleensä on joku ihan oikea putsari kasvoille, nyt en vain kerta kaikkiaan ole muistanut hankkia uutta putelia loppuun käytetyn tilalle. Onneksi naama ei ole vielä ainakaan vielä kovasti nestesaippuapesusta kärsinyt. (Haitallisempaa sen sijaan saattaa olla se superrasvainen perusvoide jota kosteusvoiteen sijaan nyt käytän. En ole muistanut kosteusvoidettakaan hankkia!)

Nyt kun olen saippuan valmistuksen alkuun päässyt, tavoite on päästä mahdollisimman suureen omavaraisuuteen erilaisten puhdistusaineiden suhteen. Kasvosaippuan teko siis kiinnostaa!

Suolasaippua hellii ihoa

Ensimmäinen ihan itse tehty saippuani oli suolasaippua. Se oli mukava tehdä ja odotan kovasti että pääsen saippuaa testaamaan! Suolasaippuaa olen kokeillut aiemminkin; ostin joskus messuilta muutaman kappaleen Soap Factoryn saippuoita joista yksi oli suloinen, vaaleanpunainen Tropicana-merisuolasaippua.

Saippua oli siisti käytössä (=ei juurikaan sotannut alustaansa) ja mukavan hellävarainen. Ainoa huono puoli oli saippuan murtuminen murusiksi kun olin sen lähes loppuun käyttänyt. Ei iso miinus kuitenkaan; hukkaan mennyt saippuamäärä ei ollut iso ja olisihan sen jämän voinut vaikka kuorintaan käyttää. Vaahtoavuus oli myös melko pientä mutta en tarvitse saippuaani vaahtopilveä kunhan se muuten toimii.  

Toisin kuin voisi kuvitella, suola ei suinkaan kuivata ihoa vaan on sille hellää ja hoitavaa. Suola puhdistaa ja desinfioi ja siitä sanotaan olevan on apua jopa psoriasiksen ja atooppisen ihon hoidossa.  Suola voisi siis olla mainio ainesosa kasvosaippulle. Hmm! Ainakin Kotikemistin pienessä pajassa kasvoillekin sopivaa suolasaippuaa on tehty hyvällä menestyksellä, samoin Pähkinä on ollut tyytyväinen suolasiin kasvosaippuoihinsa.

Vasemmalla hienoa ruususuolaa, seuraavaksi karkeaa ruususuolaa, karkeaa merisuolaa ja äärimmäisenä oikealla hienoa merisuolaa.

Löysin marketista kaunista, vaaleanpunaista ruususuolaa jota myös kristallisuolaksi sanotaan. Hinta oli korkeampi kuin tavallisessa suolassa  mutta silti sen verran kohtuullinen etten näe hintaa esteeksi ottaa ruususolaa saippua- (ja ruoka-) käyttöön.

Ekoliinan sivuilta löytyy tietopaketti tästä suolalajista. Kovasti sitä kehutaan myös muilla foorumeilla joten toimiva terveellinen vaihtoehto lienee kyseessä.  Tämä voisi olla aika nättiä myös saippuassa! Ostin ruususuolasta sekä karkean että hienon version. Hieno versio sopinee kasvosaippuaan paremmin. Nyt pitää vielä pohtia millä ohjeella kasvoille sopivan suolasaippuan kokkaan!

Himalajan ruususuolaa

Edit. 20.9.2012: Täältä voit käydä kurkkaamassa millaista kasvosaippuaa ruususuolasta tuli!