Nätti mutta arvaamaton

Pitkästä aikaa löytyi aikaa saippualle! Tein kasvosaippuaa jossa osa on höystetty hoitoturpeella, osa vihreällä savella. Tämän erän valmistus ei mennyt ihan ongelmitta ja tämä postaus käsitteleekin niitä "haasteita" joita tämän saippuerän kanssa vastaan tuli. 

Kun olin sekoittanut lipeän ja veden ja sulattanut rasvat, oli ainesten yhdistämisen ja sauvasekoittimen vuoro. Tuntui ettei saippua kiisselöidy ollenkaan. Tarkoitus olikin jättää kiisseli ensimmäisessä vaiheessa aika löysäksi ja surrutella kunnolla vasta höysteiden lisäämisen jälkeen. 

Ei tarvinnut varoa liian tömäkkää kiisseliä sillä tämä massa ei paksuuntunut vaikka kuinka sekoitin. Lopulta luovutin ja jaoin litkun kahtia; toiseen osaan lisäsin hoitoturvetta, toiseen vihreää savea. Ja armotonta vatkausta taas. Rakenne ei parantunut juuri ollenkaan. 

Tarkoitukseni oli tehdä ”kaksikerroksinen” saippua jonka alaosa olisi ollut tummanruskea ja yläpuoli vaalean vihreä. Kuviointia en suunnitellut testaavani. Kaadoin ensin turvelitkun muottiin, sen jälkeen aloin varovasti kaataa vihreää lientä. Eihän se tietenkään nätisti pinnalle jäänyt vaan katosi turpeeseen! 

Loppuosa vihreästä saippuakiisselistä jäi kuitenkin päällimmäiseksi ja saippuahalon pinta oli soman vihreä, pienillä ruskeilla kuvioilla. Tasaisen kaksikerroksista tästä ei taatusti tulisi joten ihan vaan testin vuoksi pyöräyttelin massaa vielä grillitikulla, jos se vaikka toisi jotain mukavaa kuviota. 

 

En odottanut suuria kun vein saippuan jähmettymään. Suunnittelin odottavani pari päivää jotta voisin kokeilla tuleeko saippuasta leikattavaa tavaraa ollenkaan. Yllätys oli suuri kun saippua alkoi ihan oikeasti jähmettyä hyvinkin pian. Wohoo!!!

Muttamutta.. Halon pinta pisaroi. Neste tuntui liukkaalta = olisiko niin etteivät rasvat ja lipeä olleet sekoittuneet kunnolla? Eihän tästä tullut edes kunnon kiisseliä joten siltä vaikutti. Kuvasta näkee että nestettä oli pinnalla ihan reilusti. 

Seuraavana aamuna pinta ei enää kiillellytkään öljyisenä; se tuntui kostealta edelleen mutta tuommoisia ”lammikoita” ei enää ollut. Uskaltauduin leikkaamaan saippuan (hanskat kädessä) ja voi vitsi miten nätti kuvio halosta paljastui! :)

 

Vaikka saippuan pinta olikin jo ”matta”, saippuamuottia vasten olleet pinnat kiiltelivät edelleen. :/ Leikkauspinnoista ei kuitenkaan tihkunut nestettä tai rasvaa. Saippuassa on myös pieniä reikiä mutta olen 99% varma että ne ovat ilmakuplia. Vatkasin saippuamassaa semmoisella raivolla ettei ole mikään ihme jos ilmaa on massan joukkoon joutunut! Ilmakuplia näyttäisi myös olevan vain ruskeassa osassa saippuaa joka oli kevyempää ja nestemäisempää. 

En oikein tiedä mitä tälle saippualle tekisin. Vaikka pinnan neste jonnekin katosikin, silti takaraivossa kummittelee epäilys etteivät lipeä ja rasva ole sekoittuneet kunnolla ts. saippuassa olisi neutraloitumatonta lipeää. Se tarkoittaisi sitä ettei saippuaa voi käyttää. :/  Jätän saippuan kuitenkin kypsymään eli minulla on ainakin kuukausi aikaa suunnitella mitä tälle ihan nätille mutta hiukan epäilyttävälle erälle tekisin!

Pieleen meni.. Mutta ei se mitään! Ensi kerralla paremmin!

Ajattelin tehdä saippuaa. Ei se mitään että aikaa oli vähän ja koulutehtävien deadlinet painoivat päälle; kyllähän minä, nyt jo kokenut (pari kuukautta kokemusta) saippuanvalmistaja rutiinilla yhden saippuasatsin pikaisesti teen. Voimieni tunnossa päätin saman tien kokeilla uutta reseptiä, paria uutta raaka-ainetta ja samalla vielä kahden erivärisen massan käyttöä, mitä en myöskään ollut aiemmin kokeillut.

Alku sujuikin nätisti, mittasin aineet, lämmitin rasvat, sekoitin lipeäveden rasvoihin, jaoin massan kahtia ja ryhdyin värjäämään. Hienosti sujui edelleen!

Hiukan hassulta saippuamassan rakenne tuntui kun yritin sekoitella massoja yhteen. En antanut sen häiritä; voimalla väänsin ja aloin tunkea massaa muotteihin… ..kunnes huomasin saippuoiden öljyt mittakannussa pöydällä.

Apuamitämäänytteen menikönääpilalle???!!! Aloin kaapia jämähtävää massaa muoteista takaisin kattilaan, laitoin levyn päälle, kaadoin öljyt sekaan ja aloin surrata sauvasekoittimella kuin raivokas apina. Jostain syystä sain siinä paniikissa idea laittaa sekaan vielä lisää titaanidioksidia (mikä ihme idea sekin oli??) se ei näyttänyt kuitenkaan sekoittuvan kunnolla joten ei muuta kuin lisää raivokasta sekoittamista. Valkoisia pieniä paakkuja jäi silti.

Herkät eteeriset öljyt olivat haihtuneet lämmenneestä massasta joten hätäpäissäni turautin sekaan kukkaista tuoksuöljyä. Ja kukkaiset tuoksuthan tunnetusti jämähdyttävät massaa. Vaan enhän minä sitä tullut ajatelleeksi kun tilanne oli päällä.

Tässä vaiheessa aloin olla jo epätoivoinen ja aloin kaivaa koko ajan kovettuvaa massaa kattilasta muotteihin, tungin massaa voimalla kun se ei enää ollut ollenkaan juoksevaa. Alkoi tulla suorastaan hiki!
Kun homma oli ohi, hupparin hihat olivat saippuamassassa ja keittiö näytti kaamealta. No, epäonnen saippuamassa oli kuitenkin muoteissa, vaikkakin paaaaljon tarkkaan suunnittelemastani aikataulusta myöhässä.

Koska saippuamassa jämähti niin nopeasti, kävin jo illalla irrottelemassa silikonimuottien saippuat. Eivätkö olekin tyylikkäitä? (hehhehee) Jos oikein läheltä katsoo, saattaa näistä sieltä täältä erottaa sitä kaksivärisyyttäkin jota lähdin hakemaan. Semmoisia kaksivärisiä "marmorisaippuoita" minä nimittäin aloin tekemään kun hommaan ryhdyin.

No, eivät nuo omaan silmään enää niiiiin surkeilta näytä kuin vielä eilen. On nämä omatekemät omalla tavallaan ihan söpöjä, samalla tavalla herttaisia kuin vaikkapa käytössä kulunut nalle jolta puuttuu toinen silmä. 

Ongelmana on että en ole kyllä ihan satavarma uskaltaako näitä edes käyttää kun öljyt on lisätty niin myöhään.. :/ Pitänee googlailla josko löytyisi vastaus että heitänkö mäjelle vai säästänkö.

Muksusaippuat muotista ulos!

Muksusaippuat irtosivat muoteista hyvin. Pienimpiä kukkasaippuoita ajattelin hyödyntää koristeina jossain myöhemmässä saippuaerässä.

Parin päivän odottelun jälkeen aiemmin tekemäni muksusaippuat plumpsahtelivat muoteistaan oikein mallikkaasti. Ne irtosivat helposti, saippuat pysyivät ehjinä ja kardemumma tuoksui vienosti. Muttamutta.. Saippuoihin oli tarttunut muoteista pölyä!  :/

Krääh! "pyykkihuoneen" pöly tarttui silikonimuotteihin ja muoteista saippuoihin.

Pöly näkyi saippuoiden pinnalla ihan selvästi ja on kyllä aika ikävä kauneusvirhe puhdistustuotteessa. Olin kyllä huuhdellut ja pessyt muotit ennen käyttöönottoa. Säilytän saippuatarvikkeita ”varastohuoneessa” jossa on paljon tekstiilejä, siellä esimerkiksi kuivataan ja viikataan pyykkejä ja seinän vierustalla on muutama ylimääräinen matto rullalla uutta sijoituspaikkaa odottamassa. Tekstiileistähän pölyä irtoaa ja silikoni nappaa hiukkaset pintaansa tosi helposti.

En huomannut pölyisyyttä saippuamassaa kaataessakaan ja näin siinä sitten kävi. No, veikkaanpa etteivät poikani pölyhiukkasista pahastu.. Onneksi nämä ovat tulossa omaan käyttöön. Tiedänpähän jatkossa putsata muotit tarkemmin (ja tuulettaa ja imuroida useammin varastohuoneessa!).

Saippuoiden väri oli säilynyt lämpimän keltaisena eikä tyrniöljyllä terästetyt palat edelleenkään juuri erottuneet niistä joissa tyrniöljyä ei ole. Palat olivat edelleen pehmoisia, ihan hyvä käsitellä kuitenkin. Pölyvahingosta huolimatta nämä ovat ihan kivan oloisia saippuoita ja käytössä pöly ei varmasti haittaa (..muita kuin minua vähäsen).

Anisöljyä ja kamomillateetä

Öljyn maserointia ja kamomillateen keittelyä tulevia saippuoita varten

Minun piti tehdä tänään saippuaa. Mutta kun ole strömsöläisiä, en päässyt alkua pidemmälle. Valmisteluja kyllä sain tehtyä, ehkäpä huomenna jo etenen tässä projektissa tositoimiin saakka! :)

Kamomillasaippua tulee olemaan ensimmäinen testaukseni. Kamomillateen sain sentään jo tänään keitettyä, onpahan valmiina ja viileänä jääkaapissa huomista varten. Tosiaan luulin että minulla on kaikki tarvittavat ainekset; liuta eksoottisempia öljyjä, lipeää, tuoksuja, värejä..  Reseptejä tutkiessani huomasin että kookosrasva olisi aika ehdoton juttu myös. Ei hätää, sitähän saa mistä tahansa! Vaan eipä saanut meidän lähikaupasta.

Aniksensiemenet morttelointia vaille valmiina.

Olin ajoittanut saippuaprojektin lasteni päiväuniaikaan joten en ehtinyt sekä lähteä metsästämään tarvikkeita muista kaupoista, että tekemään saippuaa tänään. Hain siis kookosrasvat Prismasta ja jätin saippuanvalmistuksen suosiolla huomiseen.

Kookosrasvanhakureissulla nappasin mukaani myös aniksensiemeniä ja ruususuolaa. Aniksensiemenet maseroin oliiviöljyyn; teen anissaippuaa kun öljy on tekeytynyt. Kauniin vaaleanpunainen ruususuola taas tulee suolasaippuaan jota myös meinaan kokeilla. Suolasaippuaa on kovasti kehuttu hellävaraiseksi ja atoopikoillekin sopivaksi ja sehän passaa meille.

Maseroitu öljy tuo saippuaan lisätwistiä

Maserointi tarkoittaa menetelmää jossa esimerkiksi yrttejä uutetaan öljyyn. Maserointi on helppoa: maseroitava aine, tässä tapauksessa murskatut aniksen siemet sekoitetaan (lämpimään) oliiviöljyyn, seos kaadetaan lasipurkkiin ja kansi suljetaan. Öljyn annetaan tekeytyä viikon verran, siivilöidään öljy ja voilà, maseroitu öljy on valmista!

Tämä on mainio menetelmä saada yrttien tehoaineet tai vaikkapa aniksen tuoksu saippuaan mukaan. Saa nähdä miten hyvin aniksen tuoksu saippuassa säilyy, raportoin siitä myöhemmin kun anissaippua on tehty ja valmista käytettäväksi. Sitä ennen täytyy tietysti antaa öljyn maseroitua! :)

Tämän päivän tekeleet; anisöljy maseroitumassa ja kamomillatee valmiina viilennettäväksi.