Pieleen meni.. Mutta ei se mitään! Ensi kerralla paremmin!

Ajattelin tehdä saippuaa. Ei se mitään että aikaa oli vähän ja koulutehtävien deadlinet painoivat päälle; kyllähän minä, nyt jo kokenut (pari kuukautta kokemusta) saippuanvalmistaja rutiinilla yhden saippuasatsin pikaisesti teen. Voimieni tunnossa päätin saman tien kokeilla uutta reseptiä, paria uutta raaka-ainetta ja samalla vielä kahden erivärisen massan käyttöä, mitä en myöskään ollut aiemmin kokeillut.

Alku sujuikin nätisti, mittasin aineet, lämmitin rasvat, sekoitin lipeäveden rasvoihin, jaoin massan kahtia ja ryhdyin värjäämään. Hienosti sujui edelleen!

Hiukan hassulta saippuamassan rakenne tuntui kun yritin sekoitella massoja yhteen. En antanut sen häiritä; voimalla väänsin ja aloin tunkea massaa muotteihin… ..kunnes huomasin saippuoiden öljyt mittakannussa pöydällä.

Apuamitämäänytteen menikönääpilalle???!!! Aloin kaapia jämähtävää massaa muoteista takaisin kattilaan, laitoin levyn päälle, kaadoin öljyt sekaan ja aloin surrata sauvasekoittimella kuin raivokas apina. Jostain syystä sain siinä paniikissa idea laittaa sekaan vielä lisää titaanidioksidia (mikä ihme idea sekin oli??) se ei näyttänyt kuitenkaan sekoittuvan kunnolla joten ei muuta kuin lisää raivokasta sekoittamista. Valkoisia pieniä paakkuja jäi silti.

Herkät eteeriset öljyt olivat haihtuneet lämmenneestä massasta joten hätäpäissäni turautin sekaan kukkaista tuoksuöljyä. Ja kukkaiset tuoksuthan tunnetusti jämähdyttävät massaa. Vaan enhän minä sitä tullut ajatelleeksi kun tilanne oli päällä.

Tässä vaiheessa aloin olla jo epätoivoinen ja aloin kaivaa koko ajan kovettuvaa massaa kattilasta muotteihin, tungin massaa voimalla kun se ei enää ollut ollenkaan juoksevaa. Alkoi tulla suorastaan hiki!
Kun homma oli ohi, hupparin hihat olivat saippuamassassa ja keittiö näytti kaamealta. No, epäonnen saippuamassa oli kuitenkin muoteissa, vaikkakin paaaaljon tarkkaan suunnittelemastani aikataulusta myöhässä.

Koska saippuamassa jämähti niin nopeasti, kävin jo illalla irrottelemassa silikonimuottien saippuat. Eivätkö olekin tyylikkäitä? (hehhehee) Jos oikein läheltä katsoo, saattaa näistä sieltä täältä erottaa sitä kaksivärisyyttäkin jota lähdin hakemaan. Semmoisia kaksivärisiä "marmorisaippuoita" minä nimittäin aloin tekemään kun hommaan ryhdyin.

No, eivät nuo omaan silmään enää niiiiin surkeilta näytä kuin vielä eilen. On nämä omatekemät omalla tavallaan ihan söpöjä, samalla tavalla herttaisia kuin vaikkapa käytössä kulunut nalle jolta puuttuu toinen silmä. 

Ongelmana on että en ole kyllä ihan satavarma uskaltaako näitä edes käyttää kun öljyt on lisätty niin myöhään.. :/ Pitänee googlailla josko löytyisi vastaus että heitänkö mäjelle vai säästänkö.