Hyvältä näyttää kamomillasaippua!

Toissapäivänä tekemäni kamomillasaippua näytti ja tuntui juuri siltä miltä pitikin. Leikkasin saippuan isolla keittiöveitsellä varovasti painaen. Saippua oli juuri sopivaa leikattavaksi: ei liian pehmeää,  ei liian kovaa. Saippua ei leikatessa muhjaantunut eikä murentunut.  Veitsi upposi saippuahalkoon hyvin ja paloista tuli nättejä ja säännöllisiä. Tai no, en oikein osannut päättää minkä kokoisia paloja leikkasin joten jokainen pala on ihan oman kokoisensa. Sitä en pidä saippuan virheenä kuitenkaan. :)

Saippuahalko muotistaan otettuna

Saippuan leikkaaminen onnistui hyvin ja leikauspinnan pilkkukuviosta tuli oikein kaunis.

Saippuaohjeissa näyttäisi olevan melkein aina yhteensä joko 500 grammaa tai kilon verran rasvoja. Puolen kilon annoksesta ei näemmä riitä sellaisiin neliön muotoisiin maitotölkkimuotilla tehtyihin saippuoihin. Neliön palat vaativat kilon rasvaa. Kyllä puolestakin kilosta oikein kivoja paloja maitopurkkimuotilla, pitää vain leikata leveämpiä siivuja jotta paloista tulee tarpeeksi isoja. Tykkään enemmän isoista saippualohkareista, ne ovat jotenkin jämäkämpiä ja vakuuttavampia. (”Vakuuttava” on varmaan outo sanavalinta saippuoiden yhteydessä, tiedän, mutta en kuvaavampaakaan keksinyt! x) )

Nyt pitäisi vielä malttaa odottaa saippuoiden kypsymistä kuukauden verran.

Aiemmin tekemieni merisuolasaippuoiden tujakka tuoksu on jo onneksi miedontunut, jee! Minun makuuni ne tuoksuvat edelleenkin liikaa mutta vaikuttaa siltä että saan saippuoihini sen toivomani pienenpienen tuoksuhäivähdyksen.

Kamomillasaippuan valmistus, näin se meni

Tein eilen kamomillasaippuan, hyvin sujui! Tällä kertaa en jännittänyt lipeääkään samalla tavalla kuin suolasaippuaa tehdessäni enkä edes pyytänyt miestäni keittiöön ensiapuvalmiuteen kuten viimeksi. ;)

Kamomillasaippuan resepti on Saara Kuhan kirjasta ”Käsintehtyä saippuaa” ja se menee näin:

• 100 g kookosrasvaa
• 100 g kovetettua kasvirasvaa (=munkinpaistorasvaa, Kokki, Kultamunkki tms.)
• 300 g rypsiöljyä
• 150 g vahvaa, kylmää kamomillateetä
• 69 g lipeää
• 1-2 tl kuivattua, hienonnettua kamomillaa (kuivaa kamomillateetä)

Kamomillasaippuan ainekset. Tällä kertaa taka-alalla pilkistelee myös lipeäpurkki joka jäi merisuolasaippuan ryhmäkuvasta pois.

Tykkään tässä ohjeessa siitä että mukana on rypsiöljyä ts. sen raaka-aineen saa halutessaan myös kotimaisena. Myös kamomillaa saa kotimaisena versiona ainakin joistakin ekokaupoista. Sitä voi kasvattaa ja kuivata myös itse! Kookosrasva puolestaan tekee saippuasta hyvin vaahtoavaa ja puhdistavaa; se näyttäisikin olevan hyvin yleinen rasva saippuaohjeissa.

Suojavarusteet ja sekoittelua

Aloitin taas suojavarusteiden pukemisella (pitkähihainen paita ja suojahanskat), sen jälkeen mittasin ainekset. Sitten sulatin kookosrasvan kattilassa pienellä lämmöllä ja sekoitin joukkoon rypsiöljyn. Vein kattilan parvekkelle odottamaan ja jäähtymään ja siirryin lipeä ja teen pariin. Lisäsin lipeän kamomillateen joukkoon lasipurkkiin (tällä kertaa käteni eivät tärisseet :) ), laitoin kannen kiinni ja sekoitin seosta pienellä pyörivällä liikkeellä tiskialtaan yläpuolella.

En tiedä kuvittelinko vain, mutta tuntui ettei lipeäseos olisi ihan niin kuumaksi kuumunut kuin suolasaippuaa tehdessä? Voi tietty olla että olin tällä kertaa vain varmaotteisempi enkä säikkynyt lipeän aikaansaamaa lämpenemisreaktiota sama tavalla kuin viimeksi.

Avasin pari kamomillateepussia, hain kattilan sisälle ja kaadoin lipeäseoksen varovasti rasvan joukkoon. ripottelin kuivan kamomillan seokseen ja surauttelin massaa sauvasekoittimella. Tällä kertaa kiisselöityminen kesti hiukan kauemmin. Tämä saattaa johtua siitä että mukana ei ollut mitään hajustetta; hajusteet kuulemma ”jäsäyttävät” massan nopeammin.

 

 

Saippuamuotiksi maitopurkit

Saippuamassaa maitopurkkikaukaloon

Kamomillasaippualle käytin muottina leivinpaperilla vuorattua maitopurkkikaukaloa. Omani on tehty puolentoista litran purkeista, siksi se näyttää niin vajaalta. Siistin saippuan pintaa silikoninuolijalla. Avasin vielä yhden kamomillateepussin ja ripottelin hiukan kamomillaa saippuan pinnalle. Vein mötikän varastohuoneeseen, kiedoin ympärille harson. Kun saippua on muotissaan, odotellaan seuraavaan päivään ja leikataan halko kun (jos) se on riittävästi kovettunut.

Nyt pitää mennä leikkaushommiin, siitä oma postauksensa kun kuvat on purettu! :)

Saippuaa tulossa taas; kamomillasaippua

Kyllä minä sen kamomillasaippuankin teen kun kerran olen päättänyt! Saara Kuhan ohjeilla mennään jälleen. Tähän ohjeeseen tulee rasvoiksi kookosrasvaa, kovetettua kasvirasvaa (munkinpaistorasvaa) ja rypsiöljyä.

Kovetetun kasvirasvan ostin taannoin kun en lähikaupasta kookosrasvaa löytänyt, täytyyhän sillekin käyttöä keksiä!  :D Niin, joku voisi tietysti käyttää sitä munkkien paistamiseen mutta minun saippuakuumeeni on tällä hetkellä sen verran korkeissa lukemissa että näen kaikki mahdolliset ruoka-aineet potentiaalisina saippuanvalmistusaineina, heh. Miten mahtaisi toimia esimerkiksi punainen rooibos-tee saippuassa? Se toisi punertavaa väriä varmaan?

Ajatukset harhailevat jo uusiin ideoihin mutta takaisin tähän hetkeen. Tältä saippuan pitäisi näyttää valmiina:

Tältä kamomillasaippuan pitäisi näyttää valmiina. Kuvassa aukeama Saara Kuhan kirjasta "Käsitehtyä saippuaa".

Tämäkin ohje vaikuttaa melko helpolta ja lipeän käsittelystä on jo kokemusta joten odotan että homma sujuu hyvin tälläkin kertaa. Saippuan ehdin valmistaa nyt mutta minun täytyy kiirehtiä koululle vielä tänään joten postaus valmistuksen vaiheista ja sujumisesta seuraa perässä!

Merisuolasaippua

Saippuaresepti ja kertomus kuinka homma eteni

Eilen siis sain vihdoin tehtyä ensimmäisen erän saippuaa. Reseptiksi valitsin Saara Kuhan "Käsintehtyä Saippuaa" -kirjasta merisuolasaippuan jota hieman sovelsin lisukkeiden eli tuoksujen ja merilevän osalta. 

Tässä alkuperäinen resepti: 

     Merisuolasaippua

·         250g kookosrasvaa

·         220 g oliiviöljyä

·         30g risiiniöljyä

·         130 g vettä

·         75 g lipeää

·         1 arkki nori-levää

·         0,5-1 kg karkeaa tai puolikarkeaa merisuolaa

·         Tuoksut:

o   10 ml eteeristä rosmariiniöljyä

o   5 ml eteeristä piparminttuöljyä

o   10 ml eteeristä eukalyptusöljyä

o   10 ml eteeristä sitruunaöljyä

o   1 ml eteeristä patsuliöljyä

Omaa saippuaani sovelsin siten että laitoin eteeristen öljyjen sijaan saippuaan Gracefruit -merkkistä Nautical-tuoksuöljyä. Merilevän surauttelin sauvasekoittimella veden kanssa ja siivilöin veden. Mikäli alkuperäistä ohjeistusta oikein tulkitsin, merilevä olisi kuulunut laittaa saippuaan mukaan. En muistanut mitata tarkkaa veden määrää ennen levän ja veden sekoittamista, siksi päädyin siivilöimään veden jotta saan nestettä varmasti oikean määrän. 

Merisuolasaippuan ainekset yhteiskuvassa. Lipeä puuttuu kuvasta, sitä ujostutti.

Keräsin keittiöön kaikki tarvittavat ainesosat ja tarvikkeet. Aineksen näkyvät reseptissä ja kuvassa, tässä vielä lista työvälineistä joita käytin: 

•   tarkka vaaka (tarkkuus  1g)
•  sauvasekoitin
•  kattila kookosrasvan sulatusta varten
• pieni kippo lipeän mittaamista varten
• kannellinen lasipurkki lipeän ja veden sekoittamista varten
• pari muovikannua öljyn ja veden mittaamista varten
• riisiniöljylle oma mitta-astia
• silikoninuolija (tällä sai viimeisetkin öljytipat mitta-astioista ulos)
•  harso (tällä siivilöin merileväveden, tämä toimenpide ei kuulunut alkuperäiseen ohjeeseen)
•  metallilusikka
•  kertakäyttöiset suojahanskat
• saippuamuotit (joista osan vuorasin leivinpaperilla)

 

 

Tästä saippuan valmistus alkoi:

 

Ihan ensin puin päälleni pitkähihaisen hupparin. Pitkät hihat suojaavat mahdollisilta lipeä- tai saippuamassaroiskeilta. Laitoin lisäksi suojahanskat. Varsinaisia suojalaseja minulla ei ollut; silmälasit saivat toimittaa suojalasien virkaa. 

 Mittasin ainekset…

 

Lipeä..

merilevävesi...

oliiviöljy...

risiiniöljy...

..ja kookosrasvan punnitus.

Sitten laitoin kookosrasvan sulamaan kattilaan, levy oli kakkosella. 

Kookosrasva sulamassa

Kun kookosrasva oli sulanut, laitoin kattilaan myös muut rasvat, sekoitin hieman ja vein rasvaseoksen parvekkeelle jäähtymään. Rasvaseoksen tulisi olla Käsintehtyä  Saippuaa –kirjan mukaan noin huoneenlämpöistä. (Minun rasvani ei ihan niin viileää tainnut olla kun lisäsin lipeäliuoksen.)

Lipeäliuoksen tekemistä jännitin kovasti. Käteni taisivat hieman täristä kun mittailin lipeää! Lisäsin lipeän tosi varovasti veteen. Tämä on tärkeää: Lipeä lisätään aina veteen, vettä EI saa missään nimessä kaataa lipeän päälle. Muuten lipeä saattaa poksahdella, räiskyä ja roiskua. 

Kun kaikki lipeä oli vedessä, aloin hitaasti pyöritellä kannella suljettua lasipurkkia jotta lipeä sekoittuisi veteen. Tässä vaiheessa lipeä kuumenee. Se todella kuumeni, ajattelin että lipeä kehittäisi hieman lämpöä, mutta purkki oli veden kohdalta todellakin kuuma. Sekoitus on hyvä tehdä tiskialtaan päällä varmuuden vuoksi.

Lipeän huljuttelua. Tätä jännitin kovasti! Seoksen tekeminen onnistui hyvin, vaikka seos kuumeni enemmän kuin osasin odottaa.

Kun lipeärakeet olivat sulaneet, kaadoin seoksen kattilaan rasvan joukkoon. Tässä pätee sama sääntö kuin veden ja lipeän kanssa: ensin rasva, sitten lipeä. Tässä vaiheessa huokasin helpotuksesta. Minua eniten jännittänyt vaihe oli hoidettu kunnialla! 

Keittiössä parvekkeen ovi oli raollaan, mutta tässä vaiheessa laitoin oven auki ihan kokonaan. Rasva-vesi-lipeäseoksesta lähti epämiellyttävä kemikaalinhaju jota ei kannata hengitellä. Haju ei ollut niin voimakas kun olin ajatellut mutta jotenkin tosi epämiellyttävä kuitenkin. 

Seos kiisselöityi nopeasti.

Surauttelin seosta sauvasekoittimella ja se lähti kiisselöitymään tosi hyvin. Sauvasekoitin kannattaa pitää sekoitusastian pohjassa jotta sekaan ei tule ilmakuplia. Välillä pyörittelin keitosta varovasti niin että sauvasekoitin ei ollut päällä. Montaa minuuttia ei tarvinnut surruttaa kun arvioin kiisselin olevan sopivaa; seos muistutti vanukasta tai kakkutaikinaa ja kiisselikuviot pysyivät pinnalla jonkin aikaa. 

Lisäsin suolan ja tuoksun saippuuaan kun seos oli kiisselöitynyt.

Tässä vaiheessa lisäsin joukkoon paketillisen (800 grammaa) karkeaa merisuolaa ja vapaalla kädellä hajustetta. Sekoitin lisukkeet huolellisesti silikoninuolijalla. Hajustepullossa oli noin 10 ml ja käytin pullosta ehkä viidenneksen tai neljänneksen. Nyt ainakin tuntuu että tuo oli liikaa, toivottavasti tuoksu miedontuu ajan mittaan! Ainakin Saara Kuhan Käsintehtyä Saippuaa –kirjassa tuoksuöljyjä neuvotaan yleensä laittamaan reilusti enemmän kuin 10 ml, joten en osannut arvata että noin pienestä määrästä noin vahva tuoksu tulisi. Mutta ehkä Saara tietää, varmaankin tuoksu tosiaan miedontuu ajan mittaan! :)

Alkuperäisessä suolasaippuan ohjeessa sanottiin että tämä massa kovettuu todella nopeasti. Minun massani ei kovettunut ihan saman tien, ehdin hyvin annostella riisipuurolta näyttävän seoksen muotteihin. Kun kävin parin tunnin päästä saippuoita tsekkaamassa, olivat ne jo mukavasti jämähtäneitä. Illalla irrotin saippuat muoteistaan. Parhaiten saippuat irtosivat niistä muoteista joihin olin laittanut suikaleen leivinpaperia, mutta irtosivat muutkin ihan nätisti. 

Tältä saippuat näyttävät tänään. Leikkasin yhden saippuapalan puoliksi; leikkauspinta on osittain siisti ja suora, osittain saippua "murtui".

Vaikka nämä ovat valmiita muottiin valettuja paloja, leikkasin yhden palasen eilen puoliksi testin vuoksi. Kun kuvasta näkyy, alkuosa leikkautui tosi siististi, loppuosa ikään kuin murtui. Tykkään enemmän tuosta ”murtuneesta” pinnasta, sen kun saisi koko pinnalle suolasaippuahalkoa leikatessa. Kivoja nämä valmiit palatkin toki ovat! (Kuva saippuoista muoteissaan löytyy eilisestä postauksestani.)

Tattadaa, tein saippuaa!

Loppusoinnut otsikossa ja kaikki, niin tohkeissani olen! :D

Pyörsin päätökseni ja tein kamomillasaippuan sijaan sittenkin merisuolasaippuaa. Ohje vaikutti simppeliltä ja saippua nätiltä ja toimivalta. Siellä ne nyt ovat muoteissaan kypsymässä! Käyn illemmalla testaamassa kuinka hyvin irtoavat. Osaan muoteista laitoin leivinpaperisuikaleet irrottamisen helpottamiseksi, luulen että se oli ihan hyvä idea.

Tämä päivä on ollut hurjaa härdelliä, en kuitenkaan malta olla laittamatta edes tätä pientä postausta kun nyt kerran vihdoin pääsin jo itse asiaan. :) Kuvia otin prosessin joka vaiheesta, niitä laitan myöhemmin paremmalla ajalla.

Riisipuuroa pikkupurkeissa? Ei vaan merisuolasaippuaa tekeytymässä!

Tässä kuva saippuoista muoteissaan. Näyttää ihan riisipuurolta! Jos sen olisi tiennyt etukäteen, olisin saattanut laittaa sekaan kanelin tuoksua merellisen Nautical-tuoksun sijaan, heh. On muuten jytyä tuoksua tuo Gracefruitin Nautical; koko huone jossa saippuat nyt ovat, tuoksuu merelliselle partavedelle, uhhuh!

Saippuamuotit

Saippuamuottina voi käyttää vaikka mitä

Saippuamuottina voi käyttää melkein mitä tahansa sopivankokoista purkkia tai purnukkaa: tyhjiä jugurtti- tai tuotejuustopurkkeja, hiekkakakkumuotteja jne. Yleisin saippuamuotti taitaa olla kahdesta maitopurkista rakennettu kaukalo johon voi valaa ison saippuahalon. Kun saippuamassa on sopivasti (mutta ei liikaa) kovettunut, pötkylästä leikataan isolla veitsellä sopivan kokoisia paloja. Myös Pringles-purkkia käytetään, mutta se täytyy muistaa vuorata esimerkiksi leivinpaperilla, saippuamassa ei ilmeisesti oikein tykkää Pringles-purkin sisäpinnoitteesta. Tässä muutamia kuvia muoteista joita itse aion käyttää.

Maitopurkkimuotti 

Maitopurkkimuotti saippuamassalle

 

Rakensin eilen maitopurkkikaukalon; leikkasin molemmista yhden sivun auki, laitoin purkit sisäkkäin ja vahvistin parilla teippauksella. Ajattelin laittaa myös kumilenksut tulemaan rakennelmaa jotta halko ei pullistelisi keskeltä. Kaukalon voi toki myös tukea kummaltakin sivulta vaikkapa kirjapinolla. Vartavasten rakennettu tukihahlo olisi tietysti mahtava, mutta en satsaa vielä tässä vaiheessa harrastusta sellaiseen. Ehkä joskus myöhemmin.

Silikonimuotit sopivat myös saippuan valmistukseen

 

Silikonimuotteja

 

Leivontaan tarkoitetut silikonimuotit ovat myös yleisiä saippuamuotteja. Tässä minun muottini. Näitä en nyt vielä alkuun ota käyttöön.

Muovilokerot muoteiksi

 

Näppäränkokoisia muovilokeroita, juuri sopivia saippuamuoteiksi.

 

Nämä muotit ovat löytö Clas Ohlsonilta. Näyttävät kuin saippuanvalmistukseen tehdyiltä, eikö vain? :) oikeasti nämä on tarkoitettu ruuvien, muttereiden, nappien yms. pikkusälän säilytykseen. Nämä ovat viiden sentin levyisiä, pituudeltaan 7,5 senttiä ja syvyyttä on reilu neljä senttiä. Muovi on aika kovaa, saa nähdä miten helposti saippuat näistä irtoavat. Ajattelin laittaa pitkän leivinpaperisuikaleen muotin pohjalle, jospa se auttaisi saippuan irrottamisessa? Näihin muotteihin ajattelin testata ainakin suolasaippuaa, joka ilmeisesti on tavallista saippuaa hankalampi leikata.

Edit. 5.9.2012 : Suolasaippuat irtosivat muoteista hyvin sekä leivinpaperivuorauksella että ilman. Leivinpaperi kyllä auttoi, mutta ei se välttämätönn lisä olisi ollut. Tulen käyttämään leivinpaperisuikaleita jatkossakin kun minulla nyt niitä on valmiiksi leikattuna.

Anisöljyä ja kamomillateetä

Öljyn maserointia ja kamomillateen keittelyä tulevia saippuoita varten

Minun piti tehdä tänään saippuaa. Mutta kun ole strömsöläisiä, en päässyt alkua pidemmälle. Valmisteluja kyllä sain tehtyä, ehkäpä huomenna jo etenen tässä projektissa tositoimiin saakka! :)

Kamomillasaippua tulee olemaan ensimmäinen testaukseni. Kamomillateen sain sentään jo tänään keitettyä, onpahan valmiina ja viileänä jääkaapissa huomista varten. Tosiaan luulin että minulla on kaikki tarvittavat ainekset; liuta eksoottisempia öljyjä, lipeää, tuoksuja, värejä..  Reseptejä tutkiessani huomasin että kookosrasva olisi aika ehdoton juttu myös. Ei hätää, sitähän saa mistä tahansa! Vaan eipä saanut meidän lähikaupasta.

Aniksensiemenet morttelointia vaille valmiina.

Olin ajoittanut saippuaprojektin lasteni päiväuniaikaan joten en ehtinyt sekä lähteä metsästämään tarvikkeita muista kaupoista, että tekemään saippuaa tänään. Hain siis kookosrasvat Prismasta ja jätin saippuanvalmistuksen suosiolla huomiseen.

Kookosrasvanhakureissulla nappasin mukaani myös aniksensiemeniä ja ruususuolaa. Aniksensiemenet maseroin oliiviöljyyn; teen anissaippuaa kun öljy on tekeytynyt. Kauniin vaaleanpunainen ruususuola taas tulee suolasaippuaan jota myös meinaan kokeilla. Suolasaippuaa on kovasti kehuttu hellävaraiseksi ja atoopikoillekin sopivaksi ja sehän passaa meille.

Maseroitu öljy tuo saippuaan lisätwistiä

Maserointi tarkoittaa menetelmää jossa esimerkiksi yrttejä uutetaan öljyyn. Maserointi on helppoa: maseroitava aine, tässä tapauksessa murskatut aniksen siemet sekoitetaan (lämpimään) oliiviöljyyn, seos kaadetaan lasipurkkiin ja kansi suljetaan. Öljyn annetaan tekeytyä viikon verran, siivilöidään öljy ja voilà, maseroitu öljy on valmista!

Tämä on mainio menetelmä saada yrttien tehoaineet tai vaikkapa aniksen tuoksu saippuaan mukaan. Saa nähdä miten hyvin aniksen tuoksu saippuassa säilyy, raportoin siitä myöhemmin kun anissaippua on tehty ja valmista käytettäväksi. Sitä ennen täytyy tietysti antaa öljyn maseroitua! :)

Tämän päivän tekeleet; anisöljy maseroitumassa ja kamomillatee valmiina viilennettäväksi.