Sivut

torstai 13. syyskuuta 2012

Hilloa pihlajanmarjoista



Pihlajanmarjahillo pihlajanmarja-porkkanahillo
Pihlajanmarja-porkkanahillo valmiina tölkeissä. Hyvältä näyttää! :)

Pihlajanmarjahillo onnistuu pakastetuistakin marjoista

Viime viikonloppuna keräämäni pihlajanmarjat saivat olla pakkasessa hyvän tovin kun en muilta kiireiltäni heti ehtinyt hillo- tai mehuhommiin. Alkuviikosta löytyi aikataulusta sopiva rakonen ja kaivoin pakkasen puremat marjat esiin. Ne olivat kuin helmiä! Kovia ja hauskasti rapisevia kun niitä kangaspussissa pyörittelin. 

Marjoja oli yhteensä kolme ja puoli litraa. Mehun valmistaminen vaatii marjoja paljon, mutta litran verran varasin pihlajanmarjahillon, tarkemmin sanoen pihlajanmarja-porkkanahillon tekemiseen. Loput jätin parvekkeelle ämpäriin sulamaan mehua varten. 

Google kertoi että pihlajanmarjojen kirpakkuutta kannattaa kokeilla kesyttää jollain muulla kasvilla. Enkä tarkoita nyt pelkästään hedelmiä tai marjoja sillä omenan lisäksi pihlajanmarjan kumppaniksi sopivat hyvin myös esimerkiksi porkkana tai vaikkapa kurpitsa

Pihlajanmarjahillo jollain toisella hillottavalla jatkettuna sopi minulle paremmin kuin hyvin kun en hillolle kovin suurta määrää marjoja ollut varannut. Porkkanoita oli jääkaapissa joten ei muuta kuin hommiin! Googlailin aluksi sopivaa reseptiä ja Marttojen keskustelupalsta tarjosi sopivan tuntuisen ohjeen

Marttojen ohjeesta poiketen päätin jättää kanelin pois sillä suunnittelin käyttäväni hillon puolukkahillon tapaan lämpimien ruokien kyljessä.  Pienensin aluksi myös sokerin määrää mutta keittyvää hilloa maistellessani lisäilin makeutta mukaan lopulta ohjeen mukaisen määrän. 


Ja homma meni näin: 


Pihlajanmarjoja, porkkanoita ja pienet porkkanasormet. :)

Otin pakkasesta litran jäisiä marjoja. Jäisyys ei hillon tekemisessä haittaa, sillä marjat laitetaan kiehuvaan veteen kypsymään. Kaivoin jääkaapista muutamia porkkanoita, asettelin ne pöydälle pihlajanmarjakipon kylkeen ja nappasin kuvan. (Nuo pienet ”porkkanat” kuva ylälaidalla ovat kolmevuotiaan apukokkini ehtiväiset sormet. Pojat tykkäävät kovasti autella vanhempiaan keittiössä! :)

Porkkanaraaste ja jäiset pihlajanmarjat hilloa varten


Laitoin veden keittimeen kiehumaan, kuorin ja raastoin porkkanat karkeaksi raasteeksi. Porkkanoita olisi riittänyt pari vähemmän; ohjeen mukaan marjalitraa kohden laitetaan puoli litraa porkkanaraastetta. Vesi ja marjat kattilaan, levy päälle ja odottelemaan. 

Keitin marjat pehmeiksi (olisiko kymmenen minuuttia mennyt? ) ja soseutin marjat osassa keitinvettä. Osan vedestä otin talteen; en oikein osannut arvioida miten paljon nestettä hilloon tarvitaan. Lisäsin osan kauniin punaisesta nesteestä myöhemmin hillokeitokseen takaisin, osan otin talteen erilliseen astiaan. 



Lisäsin porkkanaraasteen ja sokerin soseeseen ja keitin hiljaisella lämmöllä kunnes porkkana oli pehmennyt. Tässä meni yllättävän kauan; ehkä puoli tuntia. pihlajanmarja-porkkanaseoksen keittyessä keitin toisessa kattilassa lasiset hillopurkit ja niiden kannet. Purkkien keittäminen tappaa pöpöt ja parantaa hillon säilyvyyttä. Hillopurkkini olivat vanhoja kurkkusalaatti- yms. purkkeja, niitä voi hyvin uusiokäyttää omien hillojen säilöntään. 

Kun porkkanat olivat pehmenneet, päätin vielä surauttaa hillon tasaiseksi sauvasekoittimella niin etteivät  porkkanasuikaleet erotu valmiista hillosta. Annostelin kuuman hillon purkkeihin ja laitoin kannet kiinni. Hilloa tuli kaksi täyttä 400 gramman vetoista purkkia ja yksi vajaa. Ai että se näyttää nätiltä! Tuon vajaan otan käyttöön mahd. pian. 


Hillosokerilla saisi rakennetta ja säilyvyyttä

Seuraavalla kerralla laitan tavallisen sokerin sijaan hillosokeria, sillä saa hillolle hyytelömäisemmän rakenteen. Pihlajanmarjoissa tosin on itsessäänkin on pektiiniä joka on hillosokerin hyytelöivä ainesosa, samoin pihliksissä on (kuten hillosokerissakin) kaliumsorbaattia joka parantaa säilyvyyttä. Hillosokerilla  voi noita ominaisuuksia hiukan buustata :) . 

Hillossa oli mielestäni tosi upea maku kun sitä hitusen maistelin keittämisen yhteydessä; juuri sellainen joka sopii varmasti hyvin nokkoslettujen ja liharuokien seuraan. Ja ehkä pannareiden!

Edit. 18.9.2012: Tein pihlajanmarjoista myös mehua ja mehusta jääneistä marjaroippeista toisen, makeamman ja mausteisen pihlajanmarjahillon. Nam! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti